AIKAA VIEVÄÄ SUUNNITELUA

Vaikka hyvin suunniteltu onkin puoliksi tehty, niin siihen suunnitteluun menee niin hirmuisesti aikaa. Ja kun sitä aikaa on niin vähän, meinaa suunnittelutyö siirtyä aina huomiseen.

Mutta välillä on vain istuttava alas ja mietittävä miten mikäkin osa talosta tehdään.

Saunan paneloinnin suunnittelu on vienyt aikaa. Etenkin kun ollaan oltu Sulo Vileenejä ja ostettu kasa paneeleita aikoinaan 70 % alennuksella...Saunan koko ei ostohetkellä ollut millilleen tiedossa eikä hyllyissä ollut jäljellä kaikkea tavaraa mielin määrin. Joten ostettiin mitä kuviteltiin menevän. Siinä sitä saakin muutaman kerran miettiä, mikä paneli ja mille seinälle, jotta saadaan kaikki riittämään.

Köyhyys ei ole aina ilo, vaikka se naurattaakin.

Mutta tämän viikonlopun aikana saimme päätettyä saunan paneloinnin ja valaistuksen. Samoin kodinhoitohuoneen kaapistot. Takka on tilattu ja kattolaudat odottavat maalausta. Huomenna tartun taas pensseliin, eilen sudin toistamiseen räystäslautoja. Hentti on koolannut saunan kutakuinkin valmiiksi.

Koska ilma on ollut niin kaunis ja vietän kaiken työajan sisällä, halusin haravoida pihaa. Hentti oli mukana ajamassa lehtiä kompostiin. Ja niitähän piisaa. Mutta puut ovat niin kauniita ja saavat vain luvan pysyä tontillamme. Haravoidessa voi aina suunnitella tulevaa pihaa.

Yksi ohikulkija sai mieleni iloiseksi, kun mainitsi ettei koskaann aiemmin ole nähnyt rakennustyömaata, jossa on kukkia ja kauniita sommitelmia, vaikka rakennetaankin.

Totuus lienee kuitenkin se, että kun rakentaminen tympii, pujahdan puutarhaan.

Ja tänään sitten nautittiin elämästä. Illan hämärtyessä täytimme kylpyammeen lämpöisellä vedellä ja pujahdimme sinne. Muuten se kai ei olisi ollut kummallista, mutta kun se amme sattuu olemaan ulkona. Taivasalla. Tähtien alla.

LUONNON JA KOTIPIHAN KUMMALLISUUKSIA

HARMITTAVAISIA HOMMIA

Joskus sitä keksii kaiken näköistä, ettei vaan tarvitsisi ryhtyä johonkin tylsään puuhaan.

Tänään työlistassa luki räystäslautojen maalaus sisällä.

Tahtoo sanoa alkajaisiksi sahauspölyjen harjaus noin 50 laudasta.

Niputus neljän pinkkoihin. Kylkien maalaus pinkassa ja lopuksi leveän pinnan maalaus neljän setissä. Kun yksi lauta on 14 cm leveä, on edessäni joka kerta puolen metrin verran malattava pintaa.

Koska laudat ovat niin 5metriä pitkiä, niitä kannattelevissa telineissä on neljä pitkää patikkaa. Joiden alla minä poloinen joudun kumartelemaan ja pujottelemaan, jotta saan laudat maalattua päästä päähän. Huono yhdistelmä kipeälle polvelle ja selälle. Armoa.

Telineiden alle on laitettu suojamuovi, jottei betonilattia sottaantuisi.

Ensimäinen kierros öljymaalilla on raskas, vaikka maali on ohennettu, sillä pinta on melkoisen karkea. Joten maalausliikkeen on lähdettävä ranteesta. Ja juuri se osa kropastani on se ohkaisin!

Kun aamukahvilla ajattelinkin tätä edessä olevaa maalausurakkaa, päätinkin aloittaa päivän haravoinnilla. Ihanaa raikasta ilmaa ja ne tuhannet vaahteran lehdet tuntuivat niin ihanilta verrattuna lautoihin.

Haravoinnin jälkeen siirryin pesemään ulkohuussia. Nyt aloin huolestua, sillä se nyt on yleensä topten listan viimeisellä sijalla.

Lounaan jälkeen oli pakko tunnustaa itselle, ettei ne laudat itsekseen maalaudu.

Käsi niskaan ja vein itseni lautakasan viereen.

Pölyharja heilumaan ja maalipurkki auki. Siitä se lähti.

Maalinkäry nenässä kuuntelin, kun Hentti koolaili saunan seiniä.

Parin sadan metrin aita-lautajuoksu päättyi illalla kello 19.00.

Ei se niin tylsää ollutkaan, mutta tulipahan haravoitua ja pestyä se vessanpahanen..

TYÖTURVALLISUUS

Värjään töissä ystäväni hiuksia. Puhelin piippaa tekstiviestin löydettyä oikeaan numeroon.

Värin vaikutusajalla luen viestistä, että Tori.fi kautta ostamamme tavarat olisivat noudettavissa Kaarinasta muutaman tunnin kuluttua.

Ystävällinen myyjä lyhensi ajomatkaamme ja lupasi tuoda ne muuttokuormassaan Kaarinaan.

Nyt vielä pitäisi tarkentaa Hentille aika ja paikka.

Soitin, soitin ja soitin. Ei vastausta. Jaha, siellä se häärää eikä kuule puhelinta ajttelin.

Soitin, soitin ja soitin. Ei vastausta. Hmmm. Mitäs siellä nyt tehdään.

Soitin, soitin ja soitin ja soitin. Kymmeniä kertoja. Aikaa oli mennyt yli puoli tuntia, eikä vastausta.

Nyt aloin nähdä kauhukuvia maassa makaavasta miehestä, pää veressä ja kykenemättä soittamaan apua itselleen.Pudonnut telineiltä naulapyssy mukanaan.

Automme oli Sydmossa ja asiakkaallakaan ei ollut auto mukana. Pattitilanne.

Soitin Sydmon naapurille. Sanelin vastaajalle, jotta voisitko mennä tarkistamaan, onko mieheni pudonnut telineiltä siellä teidän naapurissa. Toivoensamalla, että hän kuuntelee vastaajan viestit pian.

Ystäväni soitti sukulaiselleen, joka asuu pienen matkan päässä talostamme. Voisiko joku heistä käväistä tontillamme katsomassa, mitä siellä on tapahtunut.

Niinhän siinä sitten kävi,että etelä -ja pohjoisnaapurit saapuivat samaan aikaan tontille. Hentin ihmetellessä kovasti yhtäkkistä väen paljoutta. Kunnes selvisi, millä asialla naapurit oikein olivat.

Sain lopulta selkoa tekevän soiton kampaamoon... Kännykkä oli ollut autossa!

Loppu hyvin kaikki hyvin.

Hentti ennätti Kaarinaan ja naapuri tuli illalla tuomaan lainaksi köysitarraimella varustetut turvaliivit.

Jos tiput, niin et hirty kiinni remmeihin, vaan köysitarrain pehmentää alastuloasi.

Ei varmaan huono asia tepastellessa jäisillä telineillä.

Työturvallisuus ei ole pahitteeksi yksin rakennustyömaalla ollessaan. 

NIIN KAUNISTA JA JOTAIN MELKEIN VALMISTAKIN

Sienimetsässä törmäsimme tällaiseen - olisko pikkutikan sulka?

 Karpaloita litran verran pakkaseen

 Kaunis mosaiikkilaatta suihkupilareihin

 Tässä työvaiheita

HEI SERENA TALLESSA

Huom huom Obs Obs kaikki lukijat, jotka seurasivat aikoinaan purjevenematkaamme maailmalla!

Löydät uusimman kuvan Serenasta klikkamalla  svlorient.blogspot.com
Ja siellä se "meidän" Ghost Boat on.
Tuntuu hassulta nähdä ja lukea siitä!
Mutta kiva kun sillä on uudet omistajat, jotka laittavat sen kuntoon.

Ja niille jotka eivät moista matkaa seuranneet, löytyy toooosi piiitkä tarina osoitteesta  sy-serena.blogspot.com

Matkan alku ajoittuu 2011 kesä-heinäkuulle.  Ja leppoisimmat oltavat ajalle 2012.
Paluu 2013 touko-kesäkuu

Varoituksen sana... tekstiä on paljon, mutta niin on kuviakin!

JOTAIN VALMISTA NÄKÖPIIRISSÄ

Talon ensimäinen huone alkaa valmistua.

Meillä se tulee olemaan suihkuhuone ja sauna. Ei varmaan tullut yllätyksenä niille, jotka meidät tuntevat. Muut saavat ihmetellä meidän kummallisuutta.

Olemme olleet 4 ja puoli vuotta ilman saunaa. Omaa sellaista. Jonka saa laittaa päälle, kun siltä tuntuu. Jossa saa heittää niin kovia löylyjä kuin haluaa. Ja vaikka oikaista selälleen lauteille musiikkia kuunnellen.

Kiertelimme paljon laattakauppoja ja lopuksi päädyimme Turun Kaakelikeskukseen. Saimme sieltä aivan uskomattoman hyvää palvelua - myyjä vain jotenkin ymmärsi ja puhui samaa kieltä kanssamme.

Kyseli ensin paljon ja kartoitti samalla, mitä oikein halutaan.

Koska tila ei ole suuren suuri, ei päätetty irrotella väreillä tai eri materiaaleilla.

Mutta kuitenkin joku juju pitää olla ja se tulee niistä meidän ”suihkupilareista”

Pilarit suostuivat piilottamaan vesijohtoputkia samalla toimien puteli ja pullotelineenä.

Päädyimme laittamaan niihin pientä mosiikkia, joka on valmistettu luonnonkivestä.

Laatoituksen saralla meillä ei ole kokemusta kuin pikku wc lattian laatoituksesta, niinpä ajattelimme turvatua ammattilaiseen. Tulee varmasti hyvää takuu työtä eivätkä kalliit raaka-aineet mene hukkaan harjoitellessa.

Tuttu ja taitava kaveri Gert tuli tasoittamaan pohjat, tekemään vesieristeet ja laatoittaa jo kovaa vauhtia suihkuhuoneen seiniä.

Saunaan on laitettu 3 cm paksu eristelevy ja koolattu seinät. Lauteiden paikat erityisen hyvin.

Olishan se komeaa rysähtää kesken saunomisen alas.

Valot suihkuhuoneen kattoon pitäisi valita, samoin saunaan. Hanat, wc istuin ja kiuas. Herrajestas kun tuli yllättäen kiire.

Tuntuu ihan oudolta nähdä jossakin valmista pintaa. Mutta niin ihanalta.

Hentti on kiipeillyt ulkopaneleiden kanssa ja minä olen maalannut räystäiden alapuolelle tulevia lautoja olohuoneessa. Tähän mennessä 300 metriä. Taitaa olla vielä monta kilometriä edessä, ennenkuin talo on valmis.

Sokkelista on vain yksi sivu tasoittamatta. Jippii.

Illat ja aamut alkavat olla pimeitä. Raksalle meneminen ja tuleminen alkaa olla haasteellista – ulkovaloja kun ei näet vielä ole. Kesällä niiden poissaoloa ei tullut huomanneeksi, mutta nyt kyllä!

Syksy tulee ja onneksi talon ulkopuoli alkaa olla valmis vastaanottamaan sen. Hyvä niin.