TIILITALKOOT

Hentti peruutti Audin tontinpihalle. Iltapäivää varten kuomukärry oli valmiina perässä, sillä olin taas notkunut Tori.fi sivustolla.

Olin löytänyt 400 kpl käsintehtyjä tiiliä Turun alueelta. 50 senttiä kappale. Visio oli valmis- tiilet sopivat tulevaan viinikellariin, jossa ei säilytetä vaan Nautitaan viiniä. Kolmeen seinään tiiliä ja yksi seinä tasoitettaisiin harmaalla tiillitasoitteella ja koristeeksi kirpparilta löydetyt lamput! Kattoon jotkut puolirähjäiset laudat. Sisustuksemmehan on aina ollut kummalista...

No niin, Hentti siis peruutti pihaan ja meinasi ajaa ojaan, sillä keskellä pihaa kökötti kolme lavallista piippuun tulevaa tavaraa, Höh, olimme tilanneet tavarat, mutta toimutus jäi epäselväksi. Vaan ei enää. Siinä ne nököttivät hyvin muovitettuna. Ja painavina.

Päiväohjelmaan kuului seuraavaa: patolevyt kiinni kiinnityslistalla sokkeliin. Niinpä sitten konttasimme molemmat linkussa taloa ympäröivien telineiden alla. Ärräpäitä ladellen toinen piti listaa kiinni ja toinen porasi. Listat kiinnitettiin siihen tarkoitukseen tehdyillä nauloilla, joissa oli valmiina proppu.

Laatikollinen nauloja ja kasa listoja hävisi seinään vasarna japoran pidellessä vuoropuheluja. Saimme vajaat puolet valmiiksi, kun nälkä iski.

Muurikan alle taas tuli jämäpuista ja vihannekset paistumaan. Söimme ulkona, vaikka tuuli olikin melkoisen kylmä. Ihailimme samalla työmme tulosta. Talo näytti mukamas taas valmiimmalta...

Ruoan jälkeen kaivelin 4 vuotta sitten hätäisesti istutettuja perennoja paremmille paikoille. Ihme kyllä vanhasta talostamme siirretyt kukat olivat säilyneet hoidotta neljän vuoden ajan!

Hentti peitteli eilen valettua lattiaa muoveilla ja pressuilla, jottei se kuivuisi liian nopeasti. Tuloksena olisi vain haljennut betonilattia. Tosin näillä lämpöasteilla ei halkeamisesta taida olla pelkoa.

Puoli neljän aikaan soi Hentin puhelin. Takkafirmasta soittivat, olivatko hormitarpeet saapuneet perille?

Joo olivat.

No hyvä, sillä muurarit tulevat huomenaamulla kello 7.30???!!!!!

Ja jos siellä kellarissa olisi sitten  valmiina 10  pienempää harkkoa ja 10 suurempaa...

Voi hemmetti, Hentti oli lähdössä juuri Turkuun hakemaan 400 tiiltä ja nekin pitäisi vielä purkaa tänään kärrystä, jotta huomenna saisi haettua telineet Kaarinasta. Sisäkattoon pitäisi näet aloittaa tuulensuojalevyjen laitto. Juuri valetun lattian päällä saisi pikkuhiljaa alkaa liikkua.

Siis tulikin pikkuinen työmäärän lisäys. Triplana.

Mutta onneksi Ansu, Ari ja Roba tulivat hätiin.

84 kappaletta 20 kiloisia hormiharkkoja löysivät tiensä vauhdilla sisälle, samoin harkkojen sisälle tulevat saviputket ja laastit. Homma kävi hyvästä liikunnasta. Juuri kun huokaistiin viimeisen harkon sisälle menoa, porhalsi Hentti pihalle 400 kauniin tiilen kanssa.Thanks Tori.fi!

Kuomu ylös ja kuntoilu alkoi taas. Kylläpä on ihanaa, kun ystävät auttavat!

ONNEKSI EI OLE TIUKKA AIKATAULU

Puoli kilometriä takana. Kuin pikku maraton. Nyt puuttuu vain wc:n putket. Tavara loppui kesken. Mitta virhe tehtaalta. Onneksi valu on vasta tiistaina.

Käväisin ylhäällä kuvaamassa

KAIKKI EI OLE KUIN 15 VUOTTA SITTEN

Torstai. Pyhäpäivä. Kello 13.13. Venyttelen ja valmistaudun tulevaan.

Hirsiseinille on nostettu valun suojaksi muovia metrin korkeuteen ja muovin alareunaan on niitattu 15 cm korkeudelle irrotuskaista. Lattialle levitetty keltainen 50 mm paksuinen Finnfoamlaatta teki työmaasta valoisan.

Sisälle on raahattu ja taivuteltu oviaukoista 12 kappaletta rautaista verkkoa tulevaa betonia tukevoittamaan. Kaikki ulkonevat kulmat on vahvistettu extra raudoilla. Raudat on kiinnitetty toisiinsa rautalangoilla ja varmistettu, että raudat ovat 30 cm limittäin. Ruosteiset jäljet housun polvissa ja hanskoissa muistuttavat työstä. Kaipa sitä on kasvoihinkin hipaissut hanskoilla.

Jannen (sähkärin) ja Faggen (putkarin) laittamat putket lepäävät kauniisti omilla paikoillaan ja hulahtavat kuilusta alas tekniseen tilaan. Putkia oli 50 kappaletta yhteensä, mukaanluettuna keskuspölynimurin putket, jonka väänsimme sinne Hentin kanssa. Määrästä huolimatta, mietimme, onko siellä varmasti kaikki tarvittavat röörit sähkölle, vedelle, viemärille, kaasulle ja imurille?

Wc alueelle muurasimme parinkymmenen sentin korkean kaukalon harkoista. Jos vaikka joku joskus haluaa sinne suihkun.Lattiakaivo ja hanakulmat on valmiina, sen kuin vaan ottaa käyttöön ja hommaa suihkukaapin. Jääpähän vesivahingot pienemälle alueelle...

Lattialämmityksen jakotukille piti saada paikka ja päädyimme samalla tekemään kaukalon, josta on helppo jatkaa koolauksia ylöspäin. Siis tuli kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Haimme lattialämmitysputket kellarista, jossa pidetään vähän lämpöä päällä. Putki taipuu paremmin, jos se on lämmin. Olin varannut ämpärillisen nippusiteitä ja piirtänyt lattiälämmityskuvista itselleni selkeämmän version.

Linjoja tulisi olemaan yhdeksän (olivat tehtaalla unohtaneet kuvista yhden pois!)

Tarkoittaa käytännössä, että jakotukilta lähtee yhdeksän putkea ja palaa yhdeksän.

Lähtevä linja menee aina ulkoseinää myöden jos vain mahdollista. Tietenkin kuumin vesi ohjataan sinne.

Varasin tussin, jotta voin merkitä kuviin, kuinka monta metriä putkea olemme sinne todellisuudessa vääntäneet. Kaikki pitäisi olla valmista!

Viimeiset venyttelyt ja sitten kontalleen. Tarkistamme kuvista tuleeko putki 20 vai 30 sentin jaolla.

Yleensä ulkoseinissä tiuhempaan ja lopuissa riittää 30 sentin jaolla. Kuvista tulee mieleen lapsuuden ajan puuhakirjat, missä etsittiin labyrintistä ulospääsyä. Sormilla surataan laminoitua paperia pitkin, miten putket menevät.

Tunti per linja. Nejä tuntia kontallaan putkia taivutellen ja nippusiteitä kiristellen riittää.

Viimeksi kuin laitoimme lämmiysputkea vanhaan taloon, olimme kaiketi nuorempia.

Yhden illan ja yön aikana saimme kaiken valmiiksi yhtäsoittoa. Nyt tarvitaan monta päivää ja monta paussia. Sitä se 15 lisävuotta tekee.

SUIHKUN PAIKKA, KAIKEN VARALLE

50 RÖÖRIÄ

OIKEALLA PORRASKUILU. TAKA-ALALLA PUTKI KAASULIEDELLE  JA VESI VIEMÄRIPUTKET KEITTIÖÖN

KESKUSPÖLYNIMURIPUTKET KANTAVAN HIRREN VIERESSÄ

UTELIAAT HIRVET

Onneksi ei ollut avaimet autossa...

Istuimme keittiönpöydän ääressä ja nuolimme viimeisiä savustettujen ahvenen rippeitä suunpielistä. Hentin katiskakatsaukset olivat vihdoinkin tuottaneet tulosta. Tavanomainen saaliis (3 pikkurillin kokoista silakkaa) oli vaihtunut 10 pulskaksi ahveneksi. Oli siinä juhlan aihetta.

Vilkaisin ulos ikkunasta ja meinasin saada vedet väärään kurkkuun - iso hirvi seisoi ihan savustuslaatikon lähellä! Oliko ilmassa niin hyvät tuoksut, että olivat kaverin kanssa saapuneet sitä metsästä nuhkimaan?

Kamera sattui olemaan lähellä, mutta arvaa vaan, ennättikö siinä hössäkässä korjaamaan säätöjä!
Sain muutaman kuvan, kun hirvet pyyhkäisevät ihan Audin puskuria viistäen kohti rantaa.
Onneksi ne avaimet oli poissa virtalukosta, ties vaikka olisivat saaneet päähänsä lähteä Malmille (Paraisten keskustaan) . Penkit vaan riittävän kauas ja kaasua kehiin. Automaattivaihteet hoitavat homman aloittelijoille.

Olisipa ollut kova näky, kun kaksi hirveä istuu autossa. Vaan kun puuttui se kattoluukku, kaverit päättivät jatkaa rantaan ja sieltä takaisin metsään.

Rannalla

LUONTO HERÄÄ

Ei oo näkyny. Kattohaikaraa siis. Vaikka muualla Suomea niitä on bongattu useitakin, jopa Paraisilla Heisalassa. Mutta meidän pesä saa odotella asukkaitaan.

Muuten linnusto on kyllä melkoisen mahtava siellä Sydmossa. Laulurastas (ruotsiksi puhuu vaan- taltrast...) on istunut korkealla kuusen latvassa ja houkutellut laulullaan siippaa itselleen. Joko se on onnistunut tai sitten pudonnut alas,sillä laulua ei ole pariin päivään kuulunut.

Käpylintu istui toisen kuusen latvassa ja pikkutikka rummutti sähkötolpan peltia nopeaan tahtiin- kaikilla kevättä rinnassa ja puolison haku mielessä.

Tänään tasoittelin laastilla kodinhoitohuoneen ikkunanpieliä ja seiniä, kun ohi lensi kurkipariskunta. Menivät niin matalalla ja lähellä taloa, että jäin suu auki niitä ihailemaan. Uljas näky ja mikä suhina siivistä kuuluikaan!

Kevät on tuonut myös tullessaan käärmeet. Kyy- ja tarhakäärme näyttäytyivät lauantaina. Ja kyykäärme oli kuin suoraan oppikirjasta, niin selkeä siksak kuvio sillä oli selässä.

Hentti suositteli käärmettä siirtymään muille maille, jottei tulisi tappelua. Liekö uskonut, kun sitä ei ole sen koomin näkynyt. Tarhakäärmeet ovat onneksi vaarattomia ja saivat luvan jäädä tontille.

Hienot ulkoilmat ovat vetäneet meidät ulos puutarhaan ja olemmekin siivoilleet pihaa, Eerokin joutui huomaamattaan pihahommiin, kun erehtyi tulla tontille veljeään morjestamaan.

Kymmenen vuoden hoitamaton tontti teetättää töitä, mutta eiköhän tuosta jotain synny.

Löysin melkoisen kasan tarhaneilikoita tontin laidalta,siirsin ne ja uudessa paikassa ne lähtivät hyvin kasvamaan.

Hentti istutti tänään muutamat perunat maahan, käännettyään ensinselkä väärällä talikon kanssa juurakkoista maata.

Joten kaikesta edellä mainitusta osaattekin aavistaa, ettei rakentaminen edisty hurjaa vauhtia – mutta nautitaanpahan ainakin elämästä...