Hentti on ahkeroinut oikein kunnolla
ulkovuorauksen kanssa. Kilometri paneelia on jo seinässä ja pihalla
olevat pinot senkun pienenevät. Kunto alkaa olla olympiatasolla ja
sääret niin trimmissä kunnossa, että voisin ilmoittaa hänet
tuleviin missikisoihin.
Panelointihan on melkoisen selkeää
hommaa. Paitsi jos talo on korkea. Ja paitsi jos paneeli on kapeaa
ja ohutta!
Vaikka talo on suora, ei paneleita voi
sirklata montaa valmiiksi ja kantaa niitä sitten telineille.
Mittoja on otettava tiuhaan ja
sahattava sitä mukaa.
Eli se tietää kiipeilypuuhia.
Kiipeilyssä on olemassa onneksi kaksi vaihtoehtoa:
1.Sahata alhaalla talon
pohjoispuolella laudan valmiiksi. Kiivetä telineneiden alkuun, mistä
taloa ympäröivät telineet jatkuvat. Kiertää koko talon ympäri,
jotta pääsee seuraavalle tasanteelle ja kiertää taas talon ympäri
jne. Kunnes on ylhäällä kolmannella tai neljännellä tasanteella.
Molemmat vaihtoehdot pitävät
sisällään painavan,paksun ja pitkän panelin mukanaolon. Toisessa
kädessä...
Vaihtoehto kaksi on osoittautunut
nopeammaksi, vaikkakin siinä tulee paljon kiipeilyä ja
tasapainoilua.
Eräänä päivänä Hentti laski koko
päivän tikapuilla nousemiset yhteen. Tulos oli puoli kilometriä.
Puoli kilometriä ylös suoraan kohti taivasta. Siellä olisi voinut
morjenstaa kotkille tai Finnairin kapteeneille.
Kielsin vaihtoehdot yksi ja kaksi
sellaisiksi päiviksi, kun kukaan ei ole katsomassa missisäärien
perään. Ihan turvallisuussyistä.
Mutta tänää meitä on kaksi
katsomassa säärien perään, sillä Ari halusi vaihtelua elämään
ja tuli sahaamaan kaveriksi. Minulla taas laastia piisaa vielä
läästittäväksi...
 |
| Luumut alkavat olaa parhaimmillaan |
 |
| Tämä ja pellonpuoleinen sokkeli vielä tekemättä... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti