Olen pikkutytöstä saakka tottunut
katsomaan hitsauslaitteita syrjäsilmällä. Isäni oli ja on kai
vieläkin kova hitsaamaan, vaan eipä ole koskaan tullut mieleen
katsoa hommaa sillä silmällä.
Hentti on haaveillut hitsauksesta
pitkään ja niinpä kun Paraisten Venekerho ilmoitti järjestävänsä
hitsauskurssin, ei mennyt sekuntiakaan, kun olimme molemmat
ilmoittautuneet kurssille.
Hitsauksesta tulee mieleen kaasupullot,
silmiä suojaava maski ja ilmassa lentelevät kipinät. Palavan
metallin haju ja likaiset työhaalarit.
Kurssiaamuna kaivoimme vaatevalikosta
puolilikaiset työhousut ja nahkahanskat, vähän noin niinkuin jotta
pääsisi fiiliksiin jo ennen kurssia...
Aloitimme 10 hengen porukalla teorian.
Minä ja Marjaana edustaen naishitsareita, Kikan keittäessä kahvia
ja loput 7 oli tulevia mieshitsareita. AGA odottakoon vielä hetken,
ennenkuin saadaan CV:t valmiiksi, jotta voidaan hakea duunipaikkaa.
Teoria oli suomenkielellä, mutta
meidän pöytäläiset (Marjaana, minä ja Hentti) olimme liemessä
ymmärtämisen kanssa. Alkuun.
Leikkuslaite,poltinputki,paineilmasäätimet,asetyleeni,kuristimet,baarit,happipeitsaus,venttiili,takatuli,happi,leikkaussuutin,
Argon, välikappale.... huh huh ja mekun vaan luultiin, että
hitsipilli käyntiin ja pöytää kasaamaan.
Alun ymmärtämättömyyden jälkeen
ymmärsimme, että on ainakin kahdenlaista hitsausta. Hitsausta,
jolla leikataan paksua metallia.Esim paloitellaan vaikka vanha Viking
Linen paatti.
Ja hitsausta, jossa uhdistetään
metallinpaloja toisiinsa. Vaikkapa pöytä tai hylly.
Ihmekkös tuo, jos sekoitti meidän
päät,sillä olimme siis kiinnostuneita liittämään osia eikä
paloittelemaan metallia.
Yleisesti ottaen kaasuvempaimilla
leikataan ja sähköllä tapahtuvilla vempaimilla liitetään.
So simply.
Sähköllä toimivia laitteita oli
muutamaa eri mallia ja osassa niitä metallilanka tulee masiinan
sisälle, josta se tulee letkua pitkin suuttimeen (kai se sillä
nimellä oli?)
Toisissa malleissa käytetään
puikkoa.
Kokeilimme molempia.Pidin
puikkohitsausta helpompana.
Puikko laitetaan kiinni kahvaan, josta
lähtee sähköjohto muuntajaan.
Metalli levy ”maadoitetaan”
kaapelilla (kai?) ja hitsattavat osat kohdistetaan toisiinsa.
Päässä tietenkin suojaava hitsausmaski, joita nykyään on automaattisia – tummenee vasta kirkkaan valon huomatessaan. Jopa salamavalo riitti siihen!
Päässä tietenkin suojaava hitsausmaski, joita nykyään on automaattisia – tummenee vasta kirkkaan valon huomatessaan. Jopa salamavalo riitti siihen!
Kädessä suojakäsineet (riski, että
tartut kuumaan rautaan ajatuksissasi on suuri) ja eikun hitsaamaan.
Puikolla raapaistaan kipinä ja sen
jälkeen puikkoa nostetaan hivenen irti metallista ja aletaan
hitsaamaan.
Jos jäät ihmettelemään liian
pitkäksi aikaa, puikko liimautuu kiinni metalliin ja se on
irrotettava vaikkapa pihdeillä.
Suurin vaikeus oli alkuun ymmärtää
leppoisan kepeä raapaisu ja melkosen hidas hitsaus tahti.
Kiire kun on, niin lopputuloksena oli
mannaryynin kokoista metallimurua. Ei sillä hylly kasassa olisi
pysynyt.
KAIKILLE KIVAT HATUT JA HANSKAT |
ME AND MARJAANA |
ME AND CANON |
ITSE MAESTRO |
HENTTI |
MEIKÄLÄINEN |
MARJAANA |
Mutta harjoitus tekee mestarin, ainakin
pienen sellaisen, ja saimme loppujen lopuksi ehjääkin saumaa. Minä
ja Marjaana saimme kipinän asiaan, Hentistä puhumattakaan.
Eli – kalliiksi saattoivat tulla nuo
kurssit. Nyt haaveilemme omista hitsivempaimista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti