MISSISÄÄRIEN SALAISUUS

Hentti on ahkeroinut oikein kunnolla ulkovuorauksen kanssa. Kilometri paneelia on jo seinässä ja pihalla olevat pinot senkun pienenevät. Kunto alkaa olla olympiatasolla ja sääret niin trimmissä kunnossa, että voisin ilmoittaa hänet tuleviin missikisoihin.

Panelointihan on melkoisen selkeää hommaa. Paitsi jos talo on korkea. Ja paitsi jos paneeli on kapeaa ja ohutta!

Vaikka talo on suora, ei paneleita voi sirklata montaa valmiiksi ja kantaa niitä sitten telineille.

Mittoja on otettava tiuhaan ja sahattava sitä mukaa.

Eli se tietää kiipeilypuuhia. Kiipeilyssä on olemassa onneksi kaksi vaihtoehtoa:

1.Sahata alhaalla talon pohjoispuolella laudan valmiiksi. Kiivetä telineneiden alkuun, mistä taloa ympäröivät telineet jatkuvat. Kiertää koko talon ympäri, jotta pääsee seuraavalle tasanteelle ja kiertää taas talon ympäri jne. Kunnes on ylhäällä kolmannella tai neljännellä tasanteella.

2.Sahata pohjoispuolella ja kiivetä tikapuita pitkin suoraan sille seinälle ja tasolle mihin lauta on tulossa.

Molemmat vaihtoehdot pitävät sisällään painavan,paksun ja pitkän panelin mukanaolon. Toisessa kädessä...

Vaihtoehto kaksi on osoittautunut nopeammaksi, vaikkakin siinä tulee paljon kiipeilyä ja tasapainoilua.

Eräänä päivänä Hentti laski koko päivän tikapuilla nousemiset yhteen. Tulos oli puoli kilometriä. Puoli kilometriä ylös suoraan kohti taivasta. Siellä olisi voinut morjenstaa kotkille tai Finnairin kapteeneille.

Kielsin vaihtoehdot yksi ja kaksi sellaisiksi päiviksi, kun kukaan ei ole katsomassa missisäärien perään. Ihan turvallisuussyistä.

Mutta tänää meitä on kaksi katsomassa säärien perään, sillä Ari halusi vaihtelua elämään ja tuli sahaamaan kaveriksi. Minulla taas laastia piisaa vielä läästittäväksi...

Luumut alkavat olaa parhaimmillaan

Tämä ja pellonpuoleinen sokkeli vielä tekemättä...