JOULUSIIVOUSTA

Liikuin Canonin kanssa ja kokeilin napata muutaman kuvan sinulle.
Olemme raivanneet listakasoja, paneelikasoja, sähköjohtokasoja, ruuvikasoja....
Lattiapinta alkaa tulla näkyviin paikkapaikoin. Outoa.

Keittiössä täytyy kiinnittää lieden läheisyydessä olevat valaisimet ja liesituulettimen ovi täytyy kehitellä. Ehkä tulee reikälevyä puukehyksiin?

Kirjasto on jo ovea vaille valmis. Kaikki mööpelit Tori.fi tai kirppislöytöjä.
Niiden hakureissuista saisi mukavan kirjan - on meinaan tullut tavattua hauskoja ihmisiä. Ja siten jokaisella tavaralla onkin nyt oma tarinansa.
Teak- huonekalut ovat saaneet ensin kristallisoodapesun ja sen jälkeen muutaman kerroksen teak- öljyä. Upea kiilto ja retro meininki.

Kirjahylly löytyi Espoosta, kirjoituspöytä Turusta.

Tuoli Maaningan suunnalta, kiitos Eno! Ja valasinpöytäkombo Paraisilta, asiakkaan lapsuuden kodista

 Wc:n seinälevyt ovat molmmin puolin valmiit ja sinne tulevat ikkunat kiinnitetty.
Niistä sitten joku toinen kerta.

Summa summarum:
Makuuhuone valmis, paitsi ovi
Kirjasto valmis paitsi ovi
Vierashuone valmis
Keittiöstä puuttuu lattia ja sen jälkeen saadaan jääkaappi, pakastin ja uuni paikalleen.
Kyllä tämä vielä tällä vuosituhannella valmistuu

Oikein Hyvää Joulun odotusta

LUX ARCHIPELAGO

Täällä Paraisilla on ollut ilo ihastella tämän viikon ajan erilaisia valoteoksia.
Niitä on ollut aina liikenneympyröissä, keskuspuistossa ja jopa kaivoskin on saanut kauniit valot.


Kauppiaat keskustassa ovat somistaneet ikkunoita Hygge/valoteemalla.
Osa koululaisista on tehnyt hienojavaloteoksia koulun ikkunoihin.

Mikä onkaan ihanampaa, kuin saada valoa tähän pimeimpään aikaan.
Toivottavasti tästä tulisi jokavuotinen traditio.

Teosten kuvaaminen pimeässä on haasteellista, varsinkin kun valokuvaus harrastuksena on jäänyt olemattomaksi.

Tässä linkkejä sivuille
luxarchipelago.fi 
  https://www.facebook.com/luxarchipelago/ /

Yläasteen ikkunassa

 

Kaivos

Juuri valot saanut mainostaulukin kävisi valoteoksesta

LOMA AHKEROINTIA

Loma on tosiaan mennyt ahkeroidessa.
Auttajiakin on ollut, Apupoika Antero ja bonuspoika.
Eurolavat saivat väistyä uusien portaiden tieltä.
lehtikuusen pitäisi harmaantua ajan myötä kauniisti.
Kaiteiden malli on vielä mietinnän alla.
Samoin askelmien väliin tuleva materiaali .

Pitkiä porkkanoita laatikoista

Mäntylevyt saivat uuden värityksen

Kukkapenkit ovat saaneet istutuksia, onneksi, sillä nyt on jo pakkasta.

Metallilevy tulee ruostumaan kauniisti ajan kanssa

 Makuuhuone on tapetoitu ja seuraavaksi sinne tulee kattolistat, lattia ja lattialistat. Siinä olisi sitten taas yksi huone valmis.
Wc on saanut levytykset sisälle ja ulos. Vaneria ulkopuolelle ja sisäpuolelle laitettiin kivilevy, jossa on vesieritys valmiina. Olisiko mikrosementti pinnoitteeksi??








 Koko keskikerroksessa on nyt KATTOVALOT. Herramujestas mitä luksusta!




Keittiössä pistorasiat toiminnassa, samoin työtasovalot.
Mäntyiset hyllyt on väritetty pellavaöljyllä ja pigmentillä. Ja päälle laitettu vielä kovapuuöljy (Auron)
Hentillä lomaa vielä loppuviikko, joten nähtäväksi jää mitä ihmeitä vielä ennättää tapahtua.

KURKISTUS

PIENTÄ PÄIVITYSTÄ

Päätin pitkästä aikaa päivittää blogia. Vaikkakin tuntui ettemme ole saaneet aikaiseksi yhtään mitään.

Plarailin valokuvia ja yllätyksekseni huomasin, että onhan sitä tapahtunut.
Valokuvista näkee konkreettisesti mikä muutos on kuukaudessa, puolessa vuodessa saatikka sitten vuodessa tapahtunut.
Ja tottakai kun joka puolella taloa ja puutarhassa on niin paljon keskeneräisiä projekteja, tuntuu ettei mikään koskaan tule valmiiksi. Mutta kaipa se juttu onkin siinä, että tykkää tehdä. Ja erilaisia asioita.
Ja siinä järjestyksessä kun inspis iskee.

Tänään olin töissä ja vastapainoksi sisällä olemiselle päätin käväista mustikassa. Ja olihan siellä poimittavaa, pieni pyrähdys ja sankossa oli 3 litraa superfoodia.
 Hentti on heilunut Elviksenä viimeaikoina ja istunut taksin ratissa, mutta sai kuin saikin vierashuoneen parketin asennettua valmiiksi.

Lattialle päätyi Karelian Saima parketti, tuo vanha klassikko. Koska lattia on enemmän retroa kuin antiikkia, täytyisi lattialistojen olla simppeleitä, ei uritettuja missään tapauksessa. Saisivat olla mielellään korkeitakin. Ja tietty aitoa puuta. Nyt vaan niitä metsästämään... Mottohan on, ettei mööpelit siirry  ennekuin vimeinen lista huoneessa on paikallaan.

 Kesän aikana linnunpönttöjen määrä on taas kasvanut. Matti oli nikkaroinut kunnonkokoisia pönttöjä ja asennus kuului tuliaisiin mukana. Mikäs voisi olla hienompaa!




Kellariin  saimme asennettua iänikuisen vanhan roskalavalöydön. Naulakko on ollut aikoinaan Airiston Hotellin aulassa ja hauskinta lienee, että Hentin isä on täytellyt naulakkoa asiakkaiden hatuilla ja takeilla! Ja nyt se samainen naulakko on meidän kellarikerroksessa.

KIERRÄTYSTÄ

Olen maailman huonoin heittämään käyttökelpoista tavaraa roskiin. Joskus se on pahe ja joskus hyve - käyttökelpoisuutta kun voi nähdä niin monella tavalla.

Mutta tässä muutama "matkalla roskiin" tavaroiden käytöstä.
Ja samalla vähän piharundi

Keraamiset hormin pätkät ja pohjaton ruukku päätyivät kukkasille

Kattopellistä tuli kaali-, porkkana- ja perunalaatikko. Joulua odotellessa...

Tolpat tulivat puutavaralasteissa 

Salaojaputken jämissä  kasvaa nyt yrttejä

Kuorike paikoillaan ja istutuksia suunnitellaan.

Hentti ja Eero askaroivat hienot rappuset. Otsalaudat odottavat vuoroaan. Venäläiset teollisuusvalaisimet Tori.fi

Rinnettä häivytetty kivillä. Kivikkokasvit löytävät pian paikkansa täältä.

PÄIVITYKSIÄ

Pieniä hääräyksiä on tontilla ja työmaalla tehty.
Viimeinen postaus kertoi tulevista portaiden asennuksista. Siellä ne nyt ovat paikallaan ja odottavat puisia askelmia. Jos tahti on sama kuin aiemmin, eiköhän ne jouluksi voisi päivän valon nähdä.
Kyllähän niissä voi hiipiä jo nyt, mutta vaatii hieman akrobatiaa...

Keittiönkaapit ovat paikallaan, työtaso ruuvausta vaille valmis ja ainoastaan lieden yläpuolelle tulevat hyllyt ovat vailla ideaa.
Kaasuliesi ( 6 Kw) ja induktioliesi on ostettu ja ne odottavat asennusta kuten astianpesukone.

Mutta mutta, mihinkäs sitä olisi kiire... ollaan oltu primitiivisten keittiöiden varassa vuodesta 2011 ja siihen on tottunut niin, jottei ymmärrä parempaa kaivata. Veneessä asuessa oli luksusta jopa uuni, mitä nyt ei ole ollut pitkiin aikoihin.

Tontille syksyllä tehdyt kasvilavat tai oikeammin laatikot ovat toistaiseksi osoittautuneet hyviksi.
Niiden korkeus maasta on 90 cm ja rikkaruohot on siten helppo kitkeä.
Tosin niitä ei näytä niin korkealle tulevan kovin helposti.
Ilmeisesti lämpö pysyy laatikoiden sisällä hyvin eikä tuulikaan sovi sinne, joten kaikki kasvavat tosi nopeasti laatikoiden sisällä.

Laatikothan ovat 1x2 m kokoisia ja täytetty mullalla ja turpeella.
Käytävillä on soraa ja kaikkien alla on tukeva suodatinkangas. Jonka läpi tosin tulee muutamia rikkaruohoja. Näin vielä ennen sadonkorjuuta voin vain suositella systeemiä.

MUUTAMA PERENNAKIN ON LÖYTÄNYT PAIKKANSA

Vieläkään ei ole kattohaikara tietään löytänyt tontille. Telkkä otti tuulihaukan pöntön omakseen ja talitiaisen pöntöstä on pudonnut kolme poikasta alas. Alkaa mietityttää, josko käki on käynyt munimassa sinne munan ja nyt poikanen on työntänyt (lue murhannut) muun väen pois pesästä. Jotta saisi kaikki herkut itselleen.
Eipä ole tiaisella suuruudentajua, jos käenpoikasta ruokkii...

Mutta muuten tontilla kaikki hyvin.
Hentti valmistautuu Juhannusaaton keikkaan, Elvis-biisit soivat rakennustyömaalla ja kohta Audi suunnistaa kohti keskustaa.

Oikein Hyvää Juhannusta kaikille

JOSKUS ISKEE INSPIS

Lukijoille tiedoksi, ettei talossa ole  tapahtunut viime viikkoina sen enempää kuin blogin sivustoillakaan. Työvuoromme ovat kolaroineet kokoajan ja iän tekemät tepposet kaupanpäälle ovat varmistaneet hiljaiselon tontilla.
Mutta tänään... tänään harava löi aamupäivällä kipinää ja liekö raitisilma virkistänyt, vai oliko se huomenaamulla saapuva portaitten runko...joka tapauksessa porraskuilu sai kyytiä.

Maalasin kertaalleen hirret Uulalla, ikkunan pielet ja listat saivat viimeisen pintamaalin. Pesin siinä innostuksissani ikkunatkin siltä alueelta.
Hentti puolestaan purki kuilua suojaavat patikat pois ja irrotti muovin pois.
Keskikerroksesta kurkatessa alkoi melkein huimata, sen verran kummalliselta pudotus alakertaan näytti.

Vaan alakerrasta katsottuna maailma alkoikin näyttää avaralta ja kuulostaa hiljaiselta.
Tuo muovi nimittäin pingottui ilmanpaineesta joka kerta, kun avasi minkä tahansa ulko-oven ja siitä kuului kummallinen rapiseva ääni.

Näky alakerran lattialta suoraan ylös on hauska- shakkiruutuinen seinä molemmin puolin ja OSB-levy päättää näkymän melkein 8 metrin korkeuksissa. Ikkunat kivasti päällekkäin ja valoa alkoi tulvia alakerran pimeään kolkkaan.

Huomenna pitäisi saapua portaitten metallirunko ja jos kaikki menee putkeen ne pitäisi olla asennnettuna, kun saavun illalla töistä.